Pohdin eilen oliko sähköiselle äänestysjärjestelmälle tehty käytettävyystestausta ja kuinka monta kertaa. Hesari tiesti kertoa tänään, että uusi sähköinen äänestysjärjestelmä otettiin kuntavaaleissa koekäyttöön ilman käyttäjätestejä.

Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen.

Tämä on jo ihan käsittämätöntä. Järjestelmä, jota jo koekäytössä käyttää yli kymmenentuhatta ihmistä otetaan käyttöön ilman käytettävyystestausta? On tietenkin mahdollista, että kuntavaaleissa esiintynyt käytettävyysongelma ei olisi löytynyt testeissä, mutta on uhkarohkeaa tyhmää jättää kokonaan testaamatta.

Perus käytettävyystesteissä jo viidellä koekäyttäjällä löytyy noin 85% käytettävyysongelmista. Testejä iteroimalla löytyy suurin osa ongelmista.

Tuotetta on testattu vaaliviranomaisilla, kuntien edustajilla ja TietoEnatorin henkilöstön avulla. Kukaan näistä ei kuitenkaan vastaa ns. oikeaa käyttäjää, sillä kaikilla projektin sidosryhmillä on jokin ennakkokäsitys siitä miten järjestelmä toimii ja miten sitä käytetään.

(Ja tämä on huono asia, koska järjestelmää pitäisi voida käyttää virheettömästi ilman aikaisempaa kokemusta. Esimerkiksi kännykkätesteissä oikeillakin käyttäjillä on jokin kuva siitä miten laite toimii, ja se on otettu huomioon jo suunnittelussa.)

TietoEnatorilla on varmasti töissä ihmisiä, ketkä tietävät miksi käytettävyystestausta tehdään ja jotka ehkä tekevätkin testausta työkseen. On jotenkin absurdia, että firmassa voidaan edes olettaa jonkin uuden käyttöliittymän olevan niin yksinkertainen, että kaikki osaisivat sitä käyttää. Oikeat käyttäjät keksivät usein aina niin ällistyttäviä virheitä, ettei niitä voi löytää ilman käyttäjätestejä.

Kategoria: käytettävyys