Debit ja credit maksukorteissa
Sirukortilla maksettaessa kortti laitetaan maksupäätteeseen ja valitaan maksutapa. Uudella MasterCard-yhdistelmäkortilla maksupäätteen ruudulla näkyvät vaihtoehdot ovat:
- MasterCard
- MasterCard Debit
Mitä pitää tehdä, jos haluaa maksaa pankkikortilla?
MasterCard on alkanut kutsua kortin luotto- ja pankkipuolta creditiksi ja debitiksi. Minulla näiden termien merkitys ei ole vielä ihan selkärangassa, vaikka creditin voi toki päätellä tarkoittavan luottoa. Debitin merkitystä on vaikeampi keksiä, ellei asiaa ole joskus opiskellut. (Debitin ja creditin määrittelyt Wikipediassa englanniksi – ei helpoimmasta päästä tämäkään.)
Pääteltävissä tai ei, kaikki maksamiseen liittyvä arvailu ja pohdinta on vain väärin. Maksupäätteet ovat jo itsessään tarpeeksi kauheita. Hommaa ei tarvitsisi enää hankaloittaa maksukorttien taholta.
Myös S-Etukortit ovat lähteneet samalla linjalle. Valittavana on joko:
- S-Etukortti Visa Credit/Debit
- S-Etukortti Visa Credit
- S-Etukortti Visa Debit
- S-Etukortti Debit
(Katso korttien vertailu jos niiden käyttötarkoitus ei auennut nimestä.)
Riskeeraan nyt ja yleistän, mutta en usko että termit credit ja debit ovat tarpeeksi selviä suurelle yleisölle. Käytettävyystermein ilmaistuna tässä rikotaan nyt Nielsenin sitä heuristiikkaa, joka sanoo:
The system should speak the users' language, with words, phrases and concepts familiar to the user, rather than system-oriented terms.
Pankin ja kaupan alalla nämä termit ovat tietenkin varsin yleisiä ja selkeitä, mutta nyt kyseessä on myös loppukäyttäjä. Se kaveri, jonka pitäisi luopua rahoistaan ja tuntea siitä tyytyväisyyttä, jotta tekisi saman tulevaisuudessa uudestaan ja uudestaan.
[Osittain tähän asiaan liittyen tyttöystäväni ehdotti, että perustaisin käytettävyyspoliisiblogin. Sellaisen, jossa voisin puuttua joka puolella rehottavaan huonoon käytettävyyteen. Idea on hyvä, mutta asiassa on yksi ongelma. Pelkkä subjektiivinen mielipide ei vielä takaa, että jonkin asian käytettävyys olisi huono.
Se miten oikeat loppukäyttäjät toimivat voi olla on yleensä jotain ihan muuta. Uudet maksukortitkin voivat olla helppo juttu kaikille muille. Pelkkä virheiden osoittaminen ei siten ole kovinkaan oikeutettua. Ja parannusehdotusten esittäminen on aina kovin työlästä. ;-) Tietty kiusaus tuollaisen blogin perustamiseksi on silti olemassa.]
Kategoria: käytettävyys
Kysymyksiä tai kommentoitavaa?
Lähetä viesti Twitterissä tai sähköpostilla.
Jaa tämä sivu Twitterissä
9 kommenttia
Otto –
Voiko tämän enää vaikeammaksi tehdä,sanat credit/debit ei varmasti sano vanhimmille ihmisille mitään.Olen myös aika varma, ei nuoremmatkaa kaikki ymmärrä näitten sanojen suomalaista käännöstä.Kai se rahaan liittyy, kun nämä sanat on uusissa pankkikorteissa.Miksi asiat pitää tehdä tänäpäivän kaikki niin vaikeaksi,jopa pankkiautomaatilta rahannosto, kun en tiedä kumpi on pankkipuoli ja kumpi luottopuoli.Miettikääpä sitä siinä nosto vaiheessa,mutta älkää liian kauan, muuten kone saattaa imaista kortin.
Iissari –
No, sanos muuta. Sain tänään uuden kortin -nimenomaan, sellaisen credit/debit-kortin. No, eiku pankkiautomaatille kokeileemaan osseissa uutta korttia. Sieltähän se kysymys tuli: Credit vai Debit??? Ei kumpikaan, vaan "peruutus" ja laitoin vanhan visa electronin sisään ja nostin 20 euroa rahaa.
Hatuttaa –
Aivan, minulta kyni Nordea 2,40 euroa parin kympin nostosta automaatilla, kun en muistanut kumpi oli taas kumpaa. Raivostuttavaa, aion mennä luukulle ja vaatia Pankin tekemän VELOITUKSEN (sic! käännösvastine DEBET!!) takaisin. Hei mut haloo, VELOTUShan tehtiin luottokortin puolelta eli se olikin tässä tapauksessa CREDITtiä! Ja sitten nämä pankkien arvot ja ajatussuunnan imeneet lippatukat ihmettelevät kun asiakas putoaa kelkasta. Käännösvastineiden 'hyvitys' ja 'veloitus' tavaaminen ei auta yhtään mitään, kun LOGIIKKA ON MONISELITTEINEN. Perimmäinen ja pysyvä syy jatkuvaan sekaannukseen on siis heuristinen. Asia oli kondiksessa selkokielisillä ilmauksilla "pankkikortti" ja "luotto". Nyt vanha soppa haluttiin kaataa asiakkaille taas kerran. Voi te pankkien lippatukat - ettekö te sukupolvi toisenne jälkeen opi mitään? 1970-luvulla kaksinkertaisessa kirjanpidossa asian saattoi hoitaa muistisäännöllä että "Tepetti" on ikkunan puolella. Se ei ollut vitsi.
Tuula –
Herää kysymys, onko tämä tarkoituksellista: kun asiakas maksaa luotolla, hän maksaa siitä aina korkoa. Ja kenelle korko maksetaankaan... Credit-vipuun menevä tuottaa pankille. Siihen vipuun minäkin kiireissäni jysähdin, kun oli tarkoitus nostaa rahaa tililtä. Miten usein siihen kalahtaa sellainen, jolle arkielämässä selviäminen tuottaa ongelmia ilman, että vielä pitäisi taitaa erityisterminologiaa ja vieraita kieliä? No, maksakoon yhteiskuntakelpoisuudestaan, ajattelevat pankkiirit!
Seppo Säästäjä –
Näyttää siltä, että tarkoitushakuisuus on taustalla. Debit tai Kredit eivät ole näin sovellettuina selkeitä ja osuvia termejä. Tämän hölmöilyn perusteella voi epäillä millaisen tahansa vielä suuremman hölmöilyn ilmenevän jo huomenna pankkien ja luottoyhtiöitten oivalluksena. Kyllä olis kirveellä töitä. Asiakassuhteen luominen ja ylläpito ei näytä olevan tarpeellista ja osaamisen arvoista pankkien henkilöstön piirissä. Pankit tiukkaan valvontaan. Muuten potentiaalinen lamanluomiskyky pääsee voitolle, joko tahallisesti tai hölmöillen.
ihmettelijä –
"Herää kysymys, onko tämä tarkoituksellista?" AIVAN VARMASTI on tarkoituksellista. Ei ole sattumaa että Credit on oletuksena ensimmäisenä. Eikä ole sattumaa että bensa-automaatilla debitin käyttöä on hankaloitettu. Visa on aivan syvältä nykyään.. joku ketku markkinointi-ihminen on päässy liian isoihin saappaisiin. Eikä ihmiset tajuu kun rahat viedään. Eihän se yhdelle ihmiselle ole juuri mitään jos menee 100€ vuodessa lisää. Kuka sitä huomaa. Visa firmana toki tykkää jos miljoona ihmistä maksaa niille 100€.
Oiva –
Ainakin Paikallisosuuspankin Visa-kortilla tuntuu vaihtelevan mitä tekstejä kortinlukija näyttää. Jollain bensa-asemalla olen nähnyt vanhan "Pankki / Visa" -valinnan, jossain taas "Debit / Credit". En tiedä kehen syyttävä sormi pitäisi tässä tapauksessa osoittaa, kortin valmistajaan vai kortinlukijoiden valmistajiin? Ainakaan tilannetta ei helpota se, että kortinlukijoita on kymmeniä erilaisia, ja jokaisessa vähän omanlaisensa käyttölogiikka.
Mikko Rantala –
Ovatkohan ne kuluttajaystävälliset ihmiset jotka ovat suomentaneet asian niin että F1 painikkeen vieressä lukee PANKKI, suuria rikollisia?
Oiva –
Tilanne on nyt harmillisen sekava, koska ruudulla näkyvät tekstit vaihtelevat maksupäätteestä / kortista / automaatista riippuen. Esimerkiksi nykyinen pankkikortti antaa välillä vaihtoehdoiksi "Visa Credit" ja "Visa Debit". Ja joskus taas maksupäätteellä on omat terminsä. Näiden lisäksi on vielä maksupäätteisiin liimatut (kauppiaitten tekemät?) ohjetarrat, jotka eivät aina selvennä laitteen käyttöä. "Paina alaspäin ja ENT." Vaikka pankki-teksti on tuttu ja turvallinen, niin olisi tosi kiva, jos joka paikassa käytettäisiin edes samoja termejä. Silloin voisi ainakin opettaa ihmisiä painamaan aina debittiä.
Kommentit on suljettu.