Ennen kuntavaaleja sähköisen äänestämisen uhkakuvat liittyivät lähinnä annettujen äänien säilymiseen ja vaalisalaisuuden toteutumiseen. Effillä on paljon hyviä perusteluja miksi Suomessa kehitetty sähköinen äänestys on rikki jo pelkästään näiden kriteerien kannalta.

Sähköäänestystä kokeiltiin Vihdissä, Kauniaisissa ja Karkkilassa, missä homma meni reisille jo ennen kuin ääniä ehdittiin manipuloida tai laskea sähköisesti väärin. Yhteensä 232 äänestäjää 12234:stä keskeytti äänen antamisen ennen kuin ääni ehdittiin rekisteröidä sähköiseen vaaliuurnaan. Siis hieman vajaa 2% sähköisistä äänistä jäi antamatta. Vertailun vuoksi paperiäänestyksessä hylätään yleensä noin 0,5% annetuista äänistä.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan äänestämisen epäonnistuminen johtui todennäköisimmin siitä, ettei äänestäjä painanut OK-painiketta ennen kuin poisti koneesta sähköisen äänestyskortin.

Eli käyttäjä on valinnut ehdokkaan, luullut äänestäneensä ja poistanut äänestyskortin, eikä kone ole varoittanut käyttäjää. Suhteellisen simppeli ongelma huomata ja ratkaista.

Suomessa kun ollaan, niin tilanne lakaistaan maton alle antamalla toinen toistaan pöyristyttävämpiä lausuntoja. Mikä on toisaalta ihan viihdyttävää - paitsi kun tajuaa näiden ihmisten olevan tosissaan ja saavan rahaa siitä.

Oikeusministeriön mukaan järjestelmän testauksessa ei etukäteen tullut esille mahdollisuus, että äänestäjä voisi keskeyttää koneella äänestämisen erehdyksessä.

Pitäisi varmaan olla "järjestelmän suunnittelussa ei tullut mieleen vaihtoehto ..."? Suunnitteluvaiheessa on epäilemättä piirretty tilakaavio, josta on ehkä jäänyt piirtämättä ne tilat, joihin joudutaan jos kortin ottaa pois kesken prosessia.

HS: Brax: Vaalitulosta ei voi perua hukkaäänien takia:

TietoEnatorin ja oikeusministeriön tekemää sähköisen äänestämisen järjestelmää oli [oikeusministeri Tuija] Braxin mukaan "koekäytetty, koekäytetty ja koekäytetty", mutta siitä huolimatta osa äänestäjistä ei osannut käyttää sitä oikein.

"Olen itsekin testannut järjestelmää moneen kertaan, ja olen suoraan sanottuna vieläkin ihan hirveän hämmästynyt, että semmoinen (virhe) on voinut niin laajasti tulla."

"Osaan itse käyttää tätä, mikseivät muut osaa?" Voisikohan olla mahdollista, että sähköisen äänestyksen koekäyttöä hoitanut oikeusministeri osaisi käyttää äänestyslaitetta paremmin kuin keskimääräinen äänestäjä, joka näkee laitteen ensimmäistä kertaa äänestyskopissa?

Edellisen lausunnon valossa tuo "koekäytetty, koekäytetty, koekäytetty" kuulostaa myös epäilyttävältä. Järjestelmän kehittäjät ovat nakutelleet tuhansia ääniä, ja kaikki on aina toiminut hyvin? Voisiko joku kertoa kuinka monta käytettävyystestiä laitteelle on järjestetty ja kuinka monella testikäyttäjällä? Tällainen tieto voisi vähän hälventää ennakkoluuloja.

"Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi viitaten siihen, että 232 äänestäjää ei ollut hoksannut painaa ok-nappulaa äänestämisen jälkeen selkeistä ohjeista huolimatta.

Braxilla tuntuu menneen käsitteet vähän sekaisin. Yritän selittää tämän mahdollisimman yksinkertaisesti haukkumatta ketään sillinihrassa kieritetyksi kermaleivokseksi: äänestysjärjestelmä on suunniteltu, jotta ihmiset voisivat sen avulla antaa äänensä sähköisesti. Se on se syy, miksi järjestelmä on olemassa. Jos tulee tilanne, jossa jotkut ihmiset eivät onnistukaan äänestämään järjestelmällä (vaikka he kuitenkin luulevat äänestäneensä), niin onko ongelma silloin:

  1. Ihmisessä. Järjestelmä on täydellinen, mutta ihminen ei ole tarpeeksi taitava osatakseen käyttää sitä oikein. On olemassa jokin parempi käyttäjäryhmä, joka osaisi käyttää järjestelmää ilman virheitä, mutta tavalliset äänestäjät eivät kuulu tähän ryhmään.
  2. Järjestelmässä. Järjestelmä ei täytä tehtäväänsä, koska sähköisten äänten antaminen epäonnistui. Selkeät ohjeet eivät määritelmällisesti olekaan selkeät, koska pari sataa ihmistä voi ymmärtää ne väärin.

ääh. Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys on jo niin vanha juttu, että luulisi ministereidenkin tajuavan siitä jotain. Tietokoneiden tarkoitus on palvella ihmistä. Jos ihminen toistuvasti ei osaa käyttää tietokonetta, niin tietokone ei silloin enää palvele ihmistä -> tietokone pitää korjata.

Brax ei tiistaina muistanut sähköisen äänestysjärjestelmän hintaa, mutta viime helmikuussa hankkeen budjetiksi arvioitiin 700 000-800 000 euroa.

No, tämä yllättää lähinnä iloisesti. Luulin että projektiin olisi kaadettu paljon enemmän rahaa. Tuolla rahamäärällä luulisi kuitenkin järjestävän useammankin käytettävyystestin. Ehkä jopa yhden sellaisen, joka jäljittelisi oikeaa äänestystilannetta.

äänestystilanteessa voi kuvitella olevan paljonkin tekijöitä, jotka vaikeuttavat äänestyskoneen käyttämistä. äänestyspaikalla on jonoa ja äänestäjä haluaa toimia ripeästi koska tuntee jonon paineen takanaan, äänestäjä jännittää onnistuuko hän varmasti äänestämään oikeaa ehdokasta (minulla on tämä ongelma jo paperiäänestyksessä), äänestäjä ei halua vaikuttaa tyhmältä, ja haluaa näyttää osaavansa sujuvasti käyttää laitetta, jonka näkee ensimmäistä kertaa, eikä varmasti pyydä apua, jne.

Tällaisessa käyttötilanteessa järjestelmän ainoa vaihtoehto on olla tuhottoman helppo käyttää, ja mahdolliset virhetilanteet on pyrittävä estämään etukäteen. Sähköiseen äänestysjärjestelmään liittyvä tiedon salaamisen ja liikuttelun suunnitteleminen on epäilemättä hyvin vaikeaa puuhaa, mutta niin on käyttöliittymäsuunnittelukin, perkele.

Kategoria: käytettävyys